Näin lisäät energisyyttäsi!
Näin lisäät energisyyttäsi!
Useat meistä tuntevat itsensä talvella väsyneiksi ja uupuneiksi. Mutta pienillä yksinkertaisilla tempuilla voit lisätä energisyyttäsi arkipäivässä!

Näin lisäät energisyyttäsi!

Näin lisäät energisyyttäsi!


Useat meistä tuntevat itsensä talvella väsyneiksi ja uupuneiksi. Mutta pienillä yksinkertaisilla tempuilla voit lisätä energisyyttäsi arkipäivässä!


Näin lisäät energisyyttäsi!

Kaamos vaikuttaa useiden mielialaan ja energiatasoon. Meistä tulee väsyneempiä ja voimattomampia. Aamuisin voi tuntua vaikealta päästä ylös sängystä, mieliala vaihtelee enemmän ja olomme on väsynyt. Norsk Helseinformatikk toteaa tutkimuksiensa perusteella, että Pohjoismaissa 5-10 prosenttia väestöstä kärsii jonkinasteisista masennusoireista talven aikaan.


Kuinka voisimme parantaa tätä tilannetta?


Ulkoile päivänvalossa

Suurin osa meistä menee töihin ja lähtee töistä pimeän aikaan ja talvikuukausina emme juurikaan oleskele päivänvalossa. Tällä voi olla negatiivisia vaikutuksia terveyteemme. Valo vaikuttaa elimistön biologiseen kelloon. Vähäinen päivänvalo lisää aivojen melatoniinihormonin tuotantoa, tämä voi tehdä sinut uniseksi. Nopea ulkoiluhetki päivänvalossa lounastauon ohessa voi tehdä ihmeitä. Lisäksi raikas ilma piristää.


Syö terveellistä ja monipuolista ravintoa

Ravitsemusterapeuttien mukaan on tärkeää syödä terveellisesti ja monipuolisesti, näin elimistö käyttää saamansa hapen ja energian optimaalisesti. Rasvainen ruoka voi tehdä sinut väsyneeksi, syö siis kevyesti. Proteiinipitoisella ruoalla on lisäksi piristävä vaikutus. Elimistön kuivuminen voi tehdä olon väsyneeksi, joten huolehdi, että juot riittävästi vettä. On myös tärkeää syödä ruokaa, joka sisältää riittävästi vitamiineja ja kivennäisaineita, esimerkiksi hedelmiä ja vihanneksia.


Mustikka sisältää paljon antosyanosideja. Tee pakastemustikoista mustikkasmoothieta. On myös olemassa ravintolisiä, jotka sisältävät paljon antosyanosideja.


Nauti vitamiineja, ne auttavat ylläpitämään immuunijärjestelmän normaalia toimintaa

Sekä C- että D-vitamiini auttavat ylläpitämään immuunijärjestelmän normaalia toimintaa. Kesällä voimme saada riittävästi D-vitamiinia oleskellessamme auringossa. Mutta talvikuukausien aikana auringosta saatava ”ravintolisä” on rajallinen. Rasvainen kala, kuten lohi ja makrilli, tai omega-3-ravintolisä, johon on lisätty D-vitamiinia, ovat hyviä vaihtoehtoja, mikäli tarvitset lisää ”aurinkovitamiinia”.


On myös tärkeää saada riittävästi C-vitamiinia, sitä on monissa hedelmissä ja vihanneksissa. C-vitamiini on tärkeää elimistön immuunijärjestelmälle ja se edistää raudan imeytymistä esimerkiksi täysjyvätuotteista. C-vitamiini auttaa myös vähentämään väsymystä ja uupumusta.


Nuku riittävästi

Uni on välttämätöntä, jotta tunnet itsesi levänneeksi ja voit toimia optimaalisesti. Unenpuute vaikuttaa myös mielialaan ja pitkäaikainen univaje voi johtaa masennukseen. Jos saat liian vähän unta, se voi lisätä jopa vilustumisen riskiä. Norsk Helseinformatikk kertoo tutkimuksesta, joka on tehty Usa:ssa, siinä on tutkittu nukkumistapoja ja elimistön kykyä puolustautua vilustumista vastaan. Tutkimustulokset osoittavat selvän yhteyden unenpuutteen ja vilustumisen välillä. Jos sinulla on nukahtamisvaikeuksia illalla, vältä TV:n ja tietokoneen tuijottamista kaksi tuntia ennen nukkumaan menemistä.


Liiku riittävästi!

Sohvalta ylös nouseminen voi olla vaikeaa, mutta liikuntahetki voi lisätä energisyyttäsi ja se on hyväksi keholle ja mielelle. On olemassa vakuuttavaa näyttöä siitä, että säännöllinen liikunta auttaa myös estämään elämäntapoihin liittyviä sairauksia ja liikunnalla on positiivisia vaikutuksia mielialaan. Liikunta lisäksi parantaa unen laatua! Miksi et kokeilisi uutta lajia kuntosalilla? Myöskin hiihtoretki, kävely luonnossa, lumityöt tai työmatkojen kävely ovat hyviä vaihtoehtoja.


Ravitsemusneuvottelukunnan suositusten mukaan aikuisten tulisi olla fyysisesti aktiivisia kohtuullisen kuormittavuuden teholla vähintään 150 minuuttia viikossa. Myös lihaksia vahvistavaa liikuntaa suositellaan vähintään kaksi kertaa viikossa.



Lähteet:

Norsk Helseinformatikk

Helsedirektoratet

Folkhälsomyndigheten