Saamme sokeria monessa muodossa
Saamme sokeria monessa muodossa
Pääsiäisenä monet meistä herkuttelevat suklaalla ja makeisilla. Tällöin sokerin saanti kasvaa. Mutta tiesitkö, että itse sokeri ei ole ainoa lähde. Itse asiassa sokeria tulee monessa eri muodossa, ja ne vaikuttavat kehoon eri tavoin.

Saamme sokeria monessa

Saamme sokeria monessa muodossa


Pääsiäisenä monet meistä herkuttelevat suklaalla ja makeisilla. Tällöin sokerin saanti kasvaa. Mutta tiesitkö, että itse sokeri ei ole ainoa lähde. Itse asiassa sokeria tulee monessa eri muodossa, ja ne vaikuttavat kehoon eri tavoin.


Saamme sokeria monessa muodossa

Makeita rakennuspalikoita

Sokerit eroavat toisistaan sen mukaan, miten molekyylit ovat koostuneet. ”Yksinkertaiset sokerit” koostuvat yhdestä sokerimolekyylistä, joka koostuu toisiinsa sidoksissa olevista erilaisista hiili-, vety- ja happiatomien rakenteista. Nämä yksinkertaiset sokerit, jotka tunnetaan myös nimellä monosakkaridit, ovat hiilihydraattien perusta.


Glukoosi ja fruktoosi ovat kaksi ”yksinkertaista sokeria”. Kun kehosi muuntaa ruoasta saatavat hiilihydraatit energiaksi, tuottaa se glukoosia. Se on lihasten tärkeä energianlähde, ja ainoa sokeri, joka toimii aivojen polttoaineena.


Fruktoosia – tai hedelmäsokeria – on esim. hedelmissä, juureksissa ja hunajassa. Itse asiassa suurin osa hedelmäsokerista muuntuu glukoosiksi kehossa.


Sokeri polttoaineena

Vaikka glukoosi ja fruktoosi koostuvat samoista elementeistä, niiden erilaiset rakenteet vaikuttavat siihen, että keho käsittelee niitä eri tavoin. Esimerkiksi glukoosi imeytyy nopeasti veressä, jossa hormonit, kuten insuliini auttavat jakamaan sitä joka puolelle kehoa. Säätelemällä veren glukoosipitoisuutta insuliini varmistaa, että keho ja aivot saavat riittävästi energiaa.


Fruktoosia taas käsitellään eri tavalla. Kun syöt ruokaa, joka sisältää fruktoosia, on maksa se elin, joka käsittelee suuren osan fruktoosista. Toisin kuin glukoosin suhteen, elimistö ei tarvitse insuliinia muuntaakseen fruktoosin energiaksi.


Tuplamäärä sokeria ei tarkoita tuplamakeutta

Suurelle osalle meistä sokeri tarkoittaa tavallista sokeria, jota käytämme leivonnassa – sitä kutsutaan myös sakkaroosiksi. Se on luokiteltu ”kaksinkertaiseksi sokeriksi” eli disakkaridiksi. Se muodostuu, kun kaksi yksinkertaista sokeria on sitoutuneena toisiinsa kemiallisesti. Sakkaroosi koostuu niin glukoosista kuin fruktoosista.


Makeus riippuu kuitenkin yksinkertaisista sokereista. Vaikka sakkaroosi on glukoosin ja fruktoosin kemiallinen yhdistelmä, ei se ole makeimmalta maistuva sokeri.


Glukoosista, fruktoosista ja sakkaroosista fruktoosi on makein, sen jälkeen sakkaroosi ja viimeisimpänä glukoosi.


Rakennuspalikoista pilvenpiirtäjiin

Jos yksinkertaiset sokerit ovat rakennuspalikoita, pitkäketjuiset sokerit ovat pilvenpiirtäjiä. Pitkäketjuiset sokerit – tai polysakkaridit – muodostuvat, kun kaksi yksinkertaista sokeria liittyy toisiinsa. Monet polysakkaridit ovat elintarvikkeissa tärkkelyksen muodossa, vaikkakin on olemassa myös tärkkelyksettömiä polysakkarideja (esimerkiksi selluloosa). Tavallinen tärkkelys, jota on sellaisissa elintarvikkeissa kuten riisissä, perunoissa ja banaaneissa voi sisältää tuhannesta sataantuhanteen glukoosiyksikköön.


Jotta keho voi hyödyntää näitä monimutkaisia polysakkarideja, sen on hajotettava kemiallisten sidosten pitkä ketju.


Esimerkiksi tärkkelys hajotetaan moniin glukoosikompontteihin, kun kehosi sulattaa ruokaa. Keho varastoi tämän glukoosin soluihin glykogeenin muodossa. Tämä on kehon energiavarasto, jota se käyttää, kun kehon energia on alhainen.


Lähtökohtaisesti hedelmien sisältämä hedelmäsokeri ei ole terveellisempää kuin tavallinen sokeri. Mutta siinä on suuri ero – hedelmät sisältävät erilaisia vitamiineja, kivennäisaineita ja kuituja, joista elimistösi voi hyötyä. Hedelmien kuidut myös antavat kylläisyydentunteen, ja kun ruoansulatus vie pidemmän aikaa, glukoosi imeytyy vereen hitaammin, joten verensokeritasosi ei nouse liian nopeasti. Joten, vaikka omena sisältääkin yhtä paljon sokeria kuin makeinen, on omena terveellisempi valinta!


Kilde: getscience.com, Store norske leksikon, KK.no


Ref. PP-FRI-NOR-0388